YLKÄ ja MORSIAN

[kalamos]

Vanhassa testamentissa
Jumalan ainosyntyinen Poika,
jonka kautta ja johon
kaikki on luotu,
astuu esiin Sananlaskujen kirjassa
ja esittelee Itsensä sanoen

Minä Viisaus

ja kohta Hän kertoo
ihmeellisen maan syntyhistorian
aloittaen sen näin:

Minä olen ollut Herran oma
Hänen teidensä alussa;
ennenkuin mitään tehty oli, olin Minä.

Viisaus kertoo olleensa läsnä kaikessa luomistyössä,
eikä suinkaan sivusta seuraajana,
vaan Hän sanoo itsestään näin:

Silloin Minä Hänen kanssansa vaikutin

Mahtava kertomus maailmankaikkeuden alkutapahtumista
kaikkine mullistuksineen päättyy jotenkin yllättävästi:

ihastukseni olivat ihmislapset

Luotuaan aurinkokunnan toisensa jälkeen,
Hän iloitsee tai Hänen suoranainen ihastuksensa
kaiken keskellä on pienen pieni ihminen.

Tämän sinänsä hyvin mielenkiintoisen maan syntykertomuksen
ensisijainen tarkoitus ei ollutkaan innoittaa lukijaansa
pohtimaan maailmankaikkeuden syntyhistoriaa,
ei edes Viisauden olemusta.
Vaan koko kertomus on vain johdanto Viisauden kutsulle:

Siis te, lapset,
kuulkaa Minua

Hänen ihastumisensa syy on se,
että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.
Ihminen sai osakseen sen kirkkauden,
jota Aamuruskon Poika (Lucifer)
oli itselleen tavoitellut.

Jumalan (Elohim=Valtiaat) kuvaksi
luotu ihminen
sai tehtäväkseen
vallita Jumalan luomakuntaa.

Kohdattuaan ja nimettyään
kaikki ihanat eläimet,
Aadam, Jumalan kuva,
koki kuitenkin edelleen olevansa yksin.

Näin koki myös Jumalan Ainosyntyinen Poika,
vaikka ympärillä olivat valtaisat enkelijoukot.

Mutta sitten ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.
Ihmistä Poika voisi rakastaa kuin Morsiantaan;
tulla yhdeksi rakkaimpansa, kaltaisensa kanssa.

Aadaminkaan ei siis ollut hyvä olla yksin.
Jumala irrotti Aadamista jotakin,
ja teki siitä yhteensopivan puoliskon Aadamille.
Tämä Aadamin ihastus tuli petetyksi.
Eeva söi kielletyn hedelmän.
Mutta se ei vielä muuttanut mitään maailmassa.
Mutta sitten myös Aadam tuli Eevan kautta petetyksi.
Ja silloin synti ja kuolema tuli maailmaan.

Ja nyt herääkin kysymys.
Vieläkö, Hän,
jonka kautta ja jota varten kaikki on luotu,
välittää meistä ihmisistä.
Rakastaako Hän vielä meitä.

Hän välittää meistä edelleen ja kovasti.
Hän otti päälleen
meidän syntimme ja rikkomuksemme,
ja kantoi ne Golgatan ristinpuulle,
ja kuoli niiden kera.

Hän osoitti Rakkautensa meitä kohtaan Golgatalla.
Golgatan puusta tuli uusi Elämän puu.
Meille on edelleen tarjolla
Elämä Hänen yhteydessään.

Viisaus sanoi:

Sillä joka Minut löytää, löytää Elämän
ja saa Herran mielisuosion.
Mutta joka menee Minusta harhaan,
saa vahingon sielullensa;
kaikki, jotka Minua vihaavat,
rakastavat kuolemaa.

Johannes kirjoitti saman asian näin:

Jolla Poika on, sillä on Elämä;
jolla Jumalan Poikaa ei ole,
sillä ei ole Elämää.

Jumala antoi ensin lupauksensa ja lakinsa.
Viisauden kutsu soi koko ajan taustalla.
Mutta ihminen ei oppinut
viisauden avulla Jumalaa tuntemaan.
Sitten Isä lähetti
ainokaisen Poikansa, Elävän Sanan,
joka elämällään, puheillaan ja ihmeillään
opetti opetuslapsensa tuntemaan Jumalan.

Mutta oppijakso kesti vain kolme vuotta.
Ja sitten Jeesus alkoi puhella kummallisia,
mikä teki opetuslapset levottomiksi.
Niinpä Jeesus lohdutti heitä ja sanoi:

Älköön teidän sydämenne olko murheellinen.
Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa Minuun.
Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa.
Jos ei niin olisi, sanoisinko Minä teille,
että minä menen valmistamaan teille sijaa?
Ja vaikka Minä menen valmistamaan teille sijaa,
tulen Minä takaisin ja otan teidät tyköni,
että tekin olisitte siellä, missä Minä olen.

Nuo Jeesuksen sanat ovat selvästi
Yljän eli Sulhasen sanoja kihlatulleen.
Se mitä Jeesus nyt sanoo, osoittaa,
että opetuslapset olivat kihlattuja Hänelle.

Tuohon aikaan kihlaus merkitsi
hyvin vahvaa sitoumusta.
Liittosopimus oli jo olemassa.
Kihlauksen aikana opittiin tuntemaan toisiansa
ja valmistauduttiin tulevaan yhteiselämään.

Sulhasen tehtävänä oli kihlauksen jälkeen
palata kotiinsa valmistamaan sijaa morsiamelleen.
Tästä Jeesus nyt puhui.
Hän oli kohta menevä Isänsä kotiin
valmistamaan meille sijaa.
Johannes,
joka Ilmestyskirjassa edustaa morsiusseurakuntaa,
huutaa ihan tosissaan ikävöiden ilmestyskirjan lopussa:

Tule Herra Jeesus!

Paavali kirjoittaa:

"Sentähden
mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä
ja liittyköön vaimoonsa,
ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”
Tämä salaisuus on suuri;
minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

Ilmestyskirjassa Johannes kertoo Jeesuksen sanat
valvomattomalle Sardeksen seurakunnalle,
joka oli elävien kirjoissa, mutta kuollut.

Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas,
etkä sinä tiedä,
millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.

Filadelfian seurakunnalle Jeesus sanoo,
että se on hänen valittunsa,
ja lupaa pelastaa sen
koko maailmaa kohtaavasta koetuksen hetkestä.

Kun morsian on jo taivaassa,
on maan päällä ahdistus,
mutta Jeesus tulee ja ottaa kuninkuuden,
silloin on hääaterian aika.

Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias,
on ottanut hallituksen.
Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle,
sillä Karitsan häät ovat tulleet,
ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.
Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen,
hohtavaan ja puhtaaseen:
se liina on pyhien vanhurskautus.”
Ja hän sanoi minulle:
”Kirjoita:
Autuaat ne,
jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!”

Häävieraiksi pääsevät
muun muassa ahdistuksen ajassa kääntyneet,
mutta meitä ei nyt kutsuta häävieraiksi
vaan kihlautumaan Jeesukselle.

Siis mitä seuraavaksi tapahtuu.
Mitä tapahtuu,
kun Jeesus noutaa Morsiamensa Isänsä Kotiin.
Silloin tapahtuu muun muassa Kristuksessa kuolleiden
YLÖSNOUSEMUS